”Mihin tuloslaskelma loppuu, siitä kassavirta alkaa.”
Kassavirtasuunnitelma on todennäköisesti yrittäjän hyödyllisin raha-asioihin liittyvä työkalu. Se on yksi alihyödynnetyimmistä keinosta vapautua usein varsin kroonisesta kassakriisistä. Kassavirtasuunnitelman tekeminen on vapaaehtoista, eikä se kuulu lakisääteiseen (viranomaisia varten tehtävään) kirjanpitoon. Mutta jotain sen hyödyllisyydestä kertoo se, että niitä jotka ovat alkaneet käyttää, eivät juuri koskaan lopeta sen tekemistä.
Avaan tässä kirjoituksessa, mikä on kassavirta, ja miten se auttaa yrittäjää tekemään kannattavampaa ja stressittömämpää bisnestä.
Yrittäjälle suunnittelemattomuus on stressitekijä. Ja erityisen stressaavaa on johtaa yritystä ilman suunnitelmaa. Yrityksen johtamisessa sopiva annos tylsyyttä on hyvä asia – rahojen riittävyys on yksi sellainen. Yöuni maistuu erilaiselle, kun kassassa on yli 100 000 euron puskuri koko ajan. Yrityksen pitäisi olla taloudellisesti ajateltuna rahantekokone, ei rahanvientikone. Sitä varten on harrastukset..
Kahdenlaista kirjanpitoa ja iso ongelma
Kuten kaikki tietävät, Suomessa laki vaatii yrityksiä antamaan vuosittain eri viranomaistahoille kuvan yritystoiminnasta ja sen laajuudesta tilinpäätöksen muodossa. Samoin esimerkiksi varaston osalta riittää vuosittainen ilmoitus (inventaario) tilinpäätöksen yhteydessä. Kuukausittain viranomaisille tietoa annetaan mm. arvonlisäveron osalta.
Tuloslaskelman ja taseen muoto on hyvin tarkkaan säädelty. Kun kaikki yritykset tekevät tuloslaskelman pitkälti samassa määrämuodossa, mahdollistaa se tietyn asteisen vertailun saman toimialan lukuihin – missä ollaan parempia, missä voidaan kehittyä.
Ongelmana on tuloslaskelman hyödyllisyys yrittäjälle – sen käytännön hyöty lähentelee nollaa.
Tuloslaskelma ja tase, ja yli 1000 pykälää – hyöty nolla?
Kysyin ChatGPT:ltä vastausta kirjanpitopykälien ja asetusten määrästä. Sain alla olevan vastauksen:
”Kun otetaan huomioon kaikki lainsäädäntö, asetukset, määräykset ja viranomaisohjeet, määrä voi todella olla hyvinkin suuri. Seuraavassa on eriteltynä tärkeimmät säädökset ja asiakirjat, jotka liittyvät kirjanpitoon:
- Kirjanpitolaki (1336/1997) – 14 pykälää.
- Kirjanpitoasetus (1339/1997) – 7 pykälää.
- Tilintarkastuslaki – 22 pykälää.
- Arvonlisäverolaki – yli 100 pykälää.
- Verovelvollisuuslaki ja tuloverolaki – useita satoja pykäliä.
- Verohallinnon ohjeet – useita satoja asiakirjoja, jotka täsmentävät lainsäädännön käytännön soveltamista. Pelkästään esim. T&K osalta ohjeita on yli 70 sivua. Nämä voivat sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä kirjanpidon eri osa-alueista, kuten vähennyksistä, arvonlisäverokäsittelystä, oikaisuista, ja muista erityistilanteista.
- EU:n säädökset ja direktiivit – EU:lla on useita säädöksiä, jotka voivat vaikuttaa Suomen kirjanpitokäytäntöihin, kuten yhteisön lainsäädäntö, joka määrittelee muun muassa tilinpäätösstandardit (IFRS ja muut säännöt).
Jos laskemme mukaan kaikki kirjanpitoon liittyvät säädökset, kuten tarkemmat vaatimukset eri verotukseen, tilinpäätöksiin, oikaisuihin, kirjanpitoon liittyviin erityistilanteisiin ja EU:n lainsäädäntöön, kokonaismäärä voi helposti ylittää 1000 säädöstä ja ohjetta.”
Aikamoista. Yli tuhat pykälää.
Hyvä puoli on, että tämä hallinnollinen taakka kuuluu kaikille, niin Suomessa kuin muualla. Ongelmana yrittäjälle on se, että tuon pykäläviidakon läpi tuotetun, lakisääteisen minimin mukaan tehdyn, tuloslaskelman ja taseen käytännön hyöty ja paikkansapitävyys yrittäjälle on lähellä nollaa.
Lakisääteinen minimi taloushallinnossa
Olen yrittänyt avata tuota lakisääteistä minimiä auton nopeusmittarin kautta
Ajattele, että sinulla on auto, jossa on nopeusmittari. Maksoit siitä auton oston yhteydessä, koska laki vaatii sitä. Ongelmana on, että nopeusmittari kertoo nopeuden vain kuukauden 1. päivänä klo 10–12 välisenä aikana. Mutta koska laissa lukee, että ”nopeusmittarin pitää toimia kuukausittain”, se täyttää lakipykälän. On täytetty lakisääteinen minimi. Aika hyödytön mittari, vai mitä?
Sitten törmäät huoltoasemalla toiseen autoilijaan, jolle marmatat turhasta nopeusmittarista. Vierustoverisi yllättyy ja toteaa, että hänen nopeusmittarinsa toimii koko ajan. Lisäksi se kertoo, mikä nopeusrajoitus on kyseisellä tieosuudella. Ylpeilee vielä silläkin, että näkeepä hän myös kuinka pitkälle pääsee nykyisellä polttoainemäärällä.
Yllätyt siitäkin, koska omassa autossasi ei edes ole bensamittaria – on vain varoitusvalo, joka syttyy (aina) liian myöhään.
Siksi tarkastelet autosi bensamäärää vähän samalla tavalla kuin moposta: korkki auki, kurkistus tankkiin ja pieni mopon heiluttelu puolelta toiselle. Silmämääräinen arvio bensan riittävyydestä on paras keino, minkä tiedät.
Miltä tuo kuulostaa? En ole keksinyt vielä parempaa vertausta lakisääteisen minimikirjanpidon kuvaamiseen.
Molemmilla autoilla voi edelleen ajaa, mutta toisella ajaminen on paljon jännittävämpää ja stressaavampaa, koska oleellista tietoa ei ole.
Kokemuksemme mukaan todella iso osa yrityksistä hoitaa raha-asiansa tuolla hyödyttömällä, lakisääteisellä minimitasolla. Mikä on heidän itsensä kannalta todella harmi.
Siksi Fioniallakin tuotamme hyödyllistä ja mahdollisimman yllätyksetöntä kirjanpitoa. Raha-asiat ja talousluvut eivät saa olla jännityksen lähde.
Mutta tuloslaskelma ja tase ovat vain osa rahan tekemistä. Siksi moni pankkitilin saldoa kasvattava yrittäjä on alkanut hyödyntämään rinnalla kassavirtasuunnittelua.
Kassavirtasuunnitelman tekeminen on täysin vapaaehtoista
Samalla tavalla, kun jokainen palkansaaja pohtii ja arvioi palkan riittävyyttä seuraavaan palkkapäivään asti, yrittäjä pohtii yrityksen kassan riittävyyttä.
Palkansaaja
– tulot – tyypillisesti yksi palkka yhdeltä työnantajalta, kerran kuussa
– aikajänne – 15–30 vrk, käytännössä seuraavaan palkkapussiin asti
Yritys
– tulot – myynnistä tulee rahaa päivittäin, tai viikoittain, maksajia jopa tuhansia eri ihmisiä ja/tai yrityksiä
– aikajänne – kuukausi, usein puolivuotta, tai jopa 12 kk.
Kaksi isointa eroa liittyvät tuloihin ja aikajänteeseen: siinä missä peruspalkansaaja saa palkan yhdeltä työnantajalta kerran kuukaudessa, yrittäjä voi saada rahaa kymmeniltä–jopa kymmeniltä tuhansilta asiakkailta milloin vain. Lisäksi yrityksen kassan osalta aikajänne on usein pidempi, kuukaudesta puoleen vuoteen, tai jopa vuoteen. Tuloslaskelma ei vastaa tähän ongelmaan, siinä tarkastellaan historiaa. Ja se on ehkä sen pahin ongelma.
Käytännössä lähes kaikissa erittäin kannattavissa ja hyvää tulosta tekevissä yrityksissä hyödynnetään kassavirtasuunnitelmaa.
Kaikista Fionialla käytössä olevista taloushallinnon ohjelmista (Fennoa, Netvisor ja Procountor) löytyy kassavirtasuunnitelma. Se, joka muuta väittää, ei osaa käyttää kyseistä ohjelmaa tai sen ominaisuutta. Ei sitä huvikseen sinne ole koodattu.
Otetaan hyvin (meille) tyypillinen esimerkki kassavirran hyödystä:
Olet maahantuoja tai jälleenmyyjä, joka on tilaamassa esim. 100 000 eurolla myytävää tavaraa. Maksuehtona on 90 vrk netto.
Kysymys kuuluu:
Onko sinulla kassassa rahaa 90 vrk/3 kk päästä tuo tarvittava 100 000 euroa?
Tässä kohtaa kassavirtasuunnitelma on äärimmäisen hyödyllinen työkalu. Samalla tavalla kuin palkansaaja osaa suunnitella palkan riittävyyden kolmen viikon päähän, yrittäjä näkee kassan rahatilanteen 90 vrk päähän. Tämä on sitä sopivan tylsää taloushallintoa.
Kenelle kassavirtasuunnitelma on hyödyllinen?
Kassavirtasuunnitelma on hyödyllinen kaikille yrityksille, mutta erityisen hyödyllinen se on kassavirta- ja varastokriittisillä toimialoilla, kuten tukut, maahantuojat, jälleenmyyjät ja valmistavan teollisuuden yritykset.
Näissä kassa, varasto ja tuloslaskelma elävät ihan omaa elämäänsä, ja päätöksiä varten tiedon pitää olla kuranttia.
Kassavirta- ja varastokriittinen kirjanpito ei ole helppoa peruskirjanpitoa. Se taas vaatii kirjanpitäjältä toimialaosaamista ja sellaista kokemusta, joka on rakennettu määrätietoisen ja systemaattisen kehittämisen – ei vain ajan – kautta.
Yrittäjänä sinun pitää pystyä luottamaan tilitoimiston tuottamiin lukuihin. Niitä voi tehdä minimin tai hyödyllisyyden kautta. Siksi moni edellä mainitun toimialan yrityksistä onkin päätynyt käyttämään Fionian taloushallintopalveluita – niitä hyödyllisiä.
Lisää luettavaa?
Jos sinulla on varasto, voisit hyötyä muistakin kirjoittamistamme artikkeleista. Aiheina ovat mm. Onnistunut varastonhallinta, ABC-analyysi ja ostobudjetin laatiminen.
Mikä ihmeen Fionia?
Fionia on 2023 perustettu nykyaikainen ja asiakkailleen hyödyllisin tilitoimisto. Lakisääteisten tehtävien lisäksi työmme sisältää aina PK-yrityksen johdolle hyödyllistä ja arvokasta numerotietoa päätöksenteon tueksi. Meiltä halutaan luotettavaa kirjanpitoa ja palkanlaskentaa, ja sitä myös toimitamme. Toimitusjohtajana toimii Tero Puranen. Yrityksen omistus on sataprosenttisesti suomalainen. Yhteystietomme löydät täältä.
Kirjoittaja Tero Puranen
Tero Puranen on entinen yritysvalmentaja, nykyisin tilitoimisto Fionian toimitusjohtaja ja osakas, intohimona kannattava kasvu ja hyvä johtaminen. 24/7 isä, puoliso, lukutoukka ja moottoripyöräilijä.